Juhani Mäntynen (vas.) ja Lauri Mikkonen (oik.) luovuttivat Pekka Rautiolle Suomen Veneilyliiton kultaisen ansiomerkin Raution ensimmäisen venepaikan häämöttäessä taustalla.
Pekka Rautiolla on nyt Navigaatioliiton, Meripelastusseuran ja Veneilyliiton korkeimmat ansiomerkit
Pitkään Lieksan Pursiseuran toiminnassa puheenjohtajana ja innovatiivisena kouluttajana mukana ollut Pekka Rautio on saanut tunnustuksen uurastukselleen. Suomen Veneilyliitto on myöntänyt hänelle kultaisen ansiomerkin numerolla 104. Vuosikymmenten järjestötyön lisäksi Raution ansioksi on laskettu hänen toiminta Lieksan veneilyturvallisuuden kehittämisen ja yleisen veneilyturvallisuuden lisäämisen puolesta toimimisen. Ansiomerkin Rautiolle luovuttanut Lieksan Pursiseuran pitkäaikainen kommodori Juhani Mäntynen kertoi kultaisen ansiomerkin olevan tässä tapauksessa vieläkin arvokkaampi, sillä Veneilyliitto myönsi Rautiolle korkeimman ansiomerkkinsä ilman aikaisempaa pronssista tai hopeista merkkiä, kuten normaalisti on tapana.
Pekka Rautio on nyt niitä harvoja ihmisiä Suomessa, joilla on kaikkien kolmen veneilyliiton korkeimmat siviiliansiomerkit. Ja täytyy sanoa, että oikealla miehellä nämä tunnustukset ovat, sillä Pekka on vaikuttanut Lieksan lisäksi koko Pielisen altaan alueella ja valtakunnallisestikin veneilyn eteen, rakkaudesta Pieliseen. Eikä pelkästään ihmisiä kouluttamalla, vaan myös uusia reittejä tekemällä, Mäntynen kiittelee seurakaveriaan.
Pielinen on arvaamaton
Tunnustuksestaan iloisen yllättynyt Rautio ei halua ottaa koko kunniaa ansiomerkistä itselleen, vaan muistuttaa ansiokkaan seuratyön takana piilevän hyvän porukan. Meitä oli silloin alussa aktiivinen kuuden hengen joukko, jonka ansiosta ja Lieksan kaupungin myötävaikutuksella saimme tehtyä Pursiseuralle tukikohdan Liklamoon. Sen jälkeen saimme järjestettyä järvipelastuksen kuntoon Pielisellä sen vanhan Brahea-veneen myötä, Rautio muistelee uransa alkuaikoja.
Suurimman vapaaehtoistyön veneilyn parissa Pekka Rautio on tehnyt kouluttamalla Pielisen altaan veneilijöitä, jotta vesiliikenneturvallisuus kasvaisi varsin arvaamattomalla erämaajärvellä. Koulutus on ollut hieman aristelevan alun jälkeen lähellä sydäntä. Onhan tässä tullut pidettyä kursseja koko Pielisen altaan alueella. Ja intoa on edelleenkin sen verran, että toissa vuonna pidetylle kurssille tein harjoitustöistä lähtien kurssimateriaalin, kun edellinen materiaali oli siirretty Suomenlahdelle, Rautio tunnustaa. Hänen mukaansa veneilijät osaavat kunnioittaa Pielisen erikoislaatuisuutta, jota hän on koulutuksissaan korostanut. Pielinen on kaunis ja karu järvi. Se on myös vaarallinen karikkoineen ja nopeasti muuttuvine säineen, mutta nämä veneilijät tietävät, minkälaisen veden kanssa he ovat tekemisissä.
Aktiivisuutta kaivataan
Elämäntyöstään veneilyn parissa palkittu Pekka Rautio toivoo, että hieman ukkoutumaan päässyt Lieksan Pursiseura löytäisi nuorta veneilijäkuntaa, jotta hyvälle pohjalle rakennettu toiminta saisi jatkuvuutta. Seuran sihteeri Lauri Mikkonen allekirjoittaa Raution toiveen, sillä melko vakaana pysynyt jäsenkunta ikääntyy. Veneily Pielisellä on vähentynyt takavuosista. Se edellinen lama puraisi meitä pahasti, eikä nämä polttoaineen hinnat ainakaan helpota veneilyharrastuksen aloittamista, vaikka jäseneksihän meille pääsee ilman omaa venettäkin. Mutta kaikesta huolimatta, näyttäähän tuo Liklamon vieraskirja täyttyvän entiseen tapaan, Mikkonen sanoo.
Teksti: Marja Mölsä, Lieksan Lehti
Kuva: Panu Kärkkäinen, Lieksan Lehti
Ajankohtaista
